Kauppareissullakin sattuu kaikenlaista. Nytkin todistin passelin iltaruuhkan aikaan, kun kaikilla on kiire - ei minnekään, sitä, että vanha mummo oli syöksähtänyt ohi matelevan auton alle keskellä suojatietä! Hieman joutuivat ohiajavat kiireiset inhemot mutkittelemaan onnettomuuspaikan ohitse ajaessaan. Itse tapausta en nähnyt, mutta keskelle suojatietä pysäköity Audi ja maasta autettava mummeli puhuivat omaa kieltään.
Mielenkiintoista asiassa on se, että kyseinen katu katkaisee myös minun kauppareissuni. Joudun mennen ja jopa tullen poikkeamaan kyseisen kadun yli. Parhaimmillaan olen ollut vaarassa jäädä auton alle suojatiellä sekä tullen että mennen.Osta siinä sitten piimää. Sanovat vielä, että vaaratonta on ihmisen ravinnonhaku nykyään. Ei tarvitse väistellä petoeläimiä ja muita torakoita, kuten ennenmuinoin.
Siitä sitten puolen korttelin päässä meinasin itse, matkaa jatkettuani, jäädä auton alle. Suojatiellä toki. Ei ollut mummolle edes ambulanssi ehtinyt paikalle, kun jo joku saatanan kusipää Volvokuski kiukkuisena porhaltaa viivästyksestä stressaantuneena tuhatta ja sataa kohti ties mitä.
Jonkin aikaa olen harkinnut sitä, että pidän taskussa mukana mojovan kokoista kiveä, jonka voi singota päälleajavan auton kallisarvoiseen pellistöön tarpeen vaatiessa.
Kännykkäkameralla on myös hyvä näpsäistä kusipääautoilijan rekisterinumerosta kuva, hommata auton haltijan nimi ja osoite ja soittaa kyseiselle vatipäälle kasvattava puhelu.
Vittu, että rupee vituttaan.